Reserviläisjärjestöt ovat tyrmistyneitä EU:n suunnittelemasta puoliautomaattiaseiden kieltohankkeesta. Kielto voisi lopettaa reserviläisten mahdollisuudet ylläpitääampumataitojaan, järjestöt väittävät.
– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230 000, joista yli 95 prosenttia reserviläisiä. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista pelkillä kertausharjoituksilla. Se vaatii laajaa, omaehtoista ampumaharjoittelua, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja, ähtäriläiskansanedustaja Mikko Savola (kesk.). Hän vastustaa kieltohanketta. Samalla linjalla on Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti.
– Asedirektiivin kiristämisessä olisi kyseessä luvallisten itselataavien (eli puoliautomaatti)aseiden täyskielto eli juuri niiden, joita reserviläisammunnoissa käytetään. Luvattomiin aseisiin tällä ei olisi vaikutusta pätkänkään vertaa, hän sanoo.
Myös Suomen Ampumaurheiluliitto on erittäin huolissaan mahdollisista tiukennuksista. Jos kiristykset menevät läpi, olisivat EM- ja MM-kilpailuissa ammuttavat 25 metrin pistoolilajit ja practical-lajit vaarassa loppua.
EU:n suunnitelmat saivat vauhtia Ranskan terrori-iskusta, jossa käytettiin salakuljetettuja, laittomia rynnäkkökivääreitä. Esitys on tarkoitus antaa mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Ennakkotietojen perusteella komissio harkitsee ainakin sarjatuliaseiden hankinnan ja hallussapidon kieltämistä kokonaan yksityisiltä henkilöiltä, myös pysyvästi ampumakelvottomiksi muunnettuina (deaktivoituina). Lisäksi se harkitsee rynnäkkökiväärien ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden kieltämistä.
Yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusjärjestelmä edellyttää myös reserviläisten omaa harjoittelua, muistuttavat reserviläisjärjestöt. Reservin liitoissa on 64 000 jäsentä ja vuosittain järjestetään noin 10 000 ampumakilpailua ja harjoitusta, joissa käytetään itselataavia aseita. Ne ovat yleisiä myös metsästyksessä.
– Varsinkin sovellettu reserviläisammunta (SRA) on toiminut monen nuoren kipinän sytyttäjänä reserviläistoiminnalle. Juuri tämä ryhmä on valmis panostamaan aikaansa vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi, Halkilahti tietää.
Reserviläiset muistuttavat, että Suomen asema Euroopassa on kovin erilainen muihin verrattuna. Suomi ei ole Naton jäsen eikä Naton 5. artikla takaa sotatilanteessa apua muilta Suomelle.
– Suomen puolustamisesta vastaamme itse ja meillä tulee olla siihen keinomme.
Jämsäläisen AV-Aseen kauppias Jarkko Laukia kertoo puoliautomaattihaulikoiden ja -kiväärien yleistyneen koko ajan metsästyksessä. Aloittelijan on helppo hallita puoliautomaattiasetta. Koska rekyyli on pieni, ne sopivat hyvin myös naisille. Reserviläisaseidenkin kysyntä on myös kasvussa, hän sanoo. Laukian mukaan Suomen aselainsäädäntö on jo nyt erittäin tiukka.
Joukko keskustan kansanedustajia on myös ilmaissut vastustavansa direktiivimuutosta. Eduskunnan hallintovaliokunnan kahdeksan keskustajäsenen mukaan Suomen kansallisen sääntely riittää eikä uusia rajoituksia tarvita. Keskustan hallintovaliokuntaryhmän puheenjohtaja on Timo Korhonen. Kannanotto on linjassa reserviläisjärjestöjen huolen kanssa. Lisäksi tiedote varoittaa, että aseiden kielto maksaisi.
– Aseet jouduttaisiin lunastamaan pois mikä aiheuttaisi isoja lisäkustannuksia, keskustalaiset muistuttavat.
Sisäministeriö vastustaa liian tiukkaa esitystä
EU:n komissio valmistelee esitystä, joka muuttaisi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettua direktiiviä eli asedirektiiviä. Hankkeen taustalla on muun muassa nykyinen epävakaa turvallisuustilanne sekä Euroopassa rikolliseen käyttöön päätyvät ampuma-aseet.
Suomen sisäministeriö pyrkii vaikuttamaan komissioon, jottei asedirektiiviehdotuksesta tulisi tarpeettoman tiukka, ministeriö tiedotti tällä viikolla.
Sisäministeriö lähtee siitä, että rynnäkkökiväärien puoliautomaattiversioiden osalta tulisi tehokkaammin toteuttaa niiden laitonta kauppaa ehkäiseviä toimia. Lisäksi tällaisten aseiden laitonta hankintaa voitaisiin rajoittaa määrittelemällä eri osien luvanvaraisuus nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Ennakoiduissa ehdotuksissa halutaan myös rajoittaa aseiden verkkokauppaa yksityishenkilöiltä. Ministeriön mielestä internet-kaupan ja muun etäkaupan osalta kokonaan kieltämistä parempi vaihtoehto olisi yksityiskohtaisempi sääntely.