Palokan yhtenäiskoulussa järjestettiin keskiviikkona 23.10. kaikille avoin varautumisen teemailta, jossa oli tarjolla opastusta omatoimiseen varautumiseen sekä tietoa siitä, miten viranomaiset toimivat häiriö- tai poikkeustilanteessa.
Jamaica Kaihlaniemi ja Mirja Airos Jyväskylän Maanpuolustusnaisista kertoivat 72 tunnin varautumissuosituksesta ja siihen liittyvästä kotivarasta. Kotivara koostuu hyvin säilyvistä elintarvikkeista, vedestä ja muista tarvikkeista, joita käytetään ja tarvitaan erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Se ei kuitenkaan ole mikään kuivamuonavarasto autotallin perällä, vaan normaalisti käytettäviä elintarvikkeita, jotka uusiutuvat koko ajan, eivätkä pääse vanhenemaan ja pilaantumaan.
Juha Vimpari Jyväskylän Seudun Reserviläisistä muistutti, kuinka paljon ongelmia pitkät sähkö- ja vesikatkot aiheuttavat. Veden tarvetta ei ehkä tule ajatelleeksi, kun sitä normaalisti saa hanasta koko ajan. Kotitalouden veden kulutusta laskettaessa kannattaa lähteä siitä, että juomavettä tarvitaan vähintään 2 litraa vuorokaudessa henkilöä kohden. Sen lisäksi muu talousveden tarve on 1–2 ämpäriä vuorokaudessa henkilöä kohden. Koska yhdyskuntien viemäriverkot toimivat pumppujen varassa, ei myöskään viemäreitä tule käyttää pitkien sähkökatkojen aikana. WC-pyttyyn voi pingottaa muovipussin, johon tekee tarpeensa. Muovipussi suljetaan sitten tiiviisti ja laitetaan sekajätteisiin (poltettaviin jätteisiin).
Vaikka olisit varmistanut oman puhelimen virran saannin varavirtalähteillä, eivät matkaviestinverkon tukiasemat toimi pitempään kuin muutaman tunnin, jossa ajassa niiden akut tyhjenevät. Vain harvojen tukiasemien virransaanti on turvattu generaattoreilla. Täten et voi luottaa siihen, että viestintä ja tiedonsaanti onnistuisi kännykällä. Sen sijaan Digitan lähetinverkon päälähetinasemien toiminta on varmistettu varavoimakoneilla polttoaineineen, joten paristokäyttöinen radio ja varaparistoja on hyvä olla kotona.
Varautumisesta ja väestönsuojelusta olivat kertomassa valmiuspäällikkö Mikko Thusberg ja valmiussuunnittelija Mika Koskinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Viranomaistyöhön kuuluu tunnistaa, minkälaisia onnettomuuksia ja häiriöitä yhteiskunnassa voi tapahtua, laatia niitä varten varautumissuunnitelmat ja olla koko ajan valmiina, jos jotain tapahtuu. Kansalaisten on oleellista tiedostaa, että jos olisi tarpeen laittaa väestönsuojia käyttökuntoon, niin palomiehillä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta kiertää jokaisessa taloyhtiössä, vaan asukkaiden on kannettava itse vastuu. Pelastussuunnitelma on syytä pitää ajan tasalla, ja väestönsuojan laitetarkastukset tulee tehdä säännöllisesti. Pelastuslaitoksen väki peräänkuuluttaa myös ihmisten vastuuta lähimmäisistään ja naapureistaan, että pidettäisiin huolta toinen toisistamme, erityisesti heistä, joiden toimintakyky on rajoittunut.
Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia, mutta on noin 2400 kiinteistökohtaista väestönsuojaa, jotka on tarkoitettu kiinteistön asukkaille tai siellä työskenteleville. Osa ihmisistä on saattanut mieltää Kuokkalan Graniitin Jyväskylässä yleiseksi väestönsuojaksi, mutta se on rakennettu Kuokkalan alueen kiinteistöjen yhteiseksi väestönsuojaksi. Ulkoa tulevia uhkia vastaan, esimerkiksi vaarallisen kaasun vuoto, suojaudutaan ensisijaisesti omaan kotiin, olipa väestönsuojaa tai ei, koska väestönsuojien käyttöönotossa on viive. Tilanteessa, jossa puhelinyhteydet olisivat laajasti poikki, pelastuslaitos miehittää kaikki paloasemat sitä varten, että niihin voi hakeutua saamaan apua.
Tilaisuuden lopuksi kuitenkin todettiin, että Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä uhkaa. Varautumisiltojen tavoitteena on valistaa ihmisiä, ei lietsoa paniikkia. Kun varautuu jo hyvän sään aikana, voi nukkua yönsä rauhassa, jos vaikka jotain yllättävää tapahtuisikin. Seuraava varautumisen teemailta järjestetään Keljonkankaan yhtenäiskoululla keskiviikkona 13.11.2024.
Teksti: Juha Hyvärinen
Kuvat: Matti Hyvärinen