Keski-Suomen reserviläisten joukkue mukana
Oltermannin hiihto on Puolustusvoimien vanhin kilpailutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1933. Sotavuosien ja jälleenrakentamisen aiheuttaman katkon jälkeen kenraali Pietari Autti elvytti tapahtuman uudelleen vuonna 1951. Siitä lähtien ovat Oltermannin miehet vieneet viestiä vuosi vuodelta ja taipale taipaleelta. Kilpailu on ollut Maavoimien tapahtumana vuodesta 2015 lähtien. Kilpailu on jaettu kahteen sarjaan. A-sarjassa kilpailevat puolustusvoimien joukko-osastot ja B-sarjassa reserviläiset maakunnittain.
Keski-Suomen reserviläiset hiihtivät 90-luvulla jopa voittoon asti. Tänä vuonna kilpailun järjestelyvastuussa oli Porin prikaatiin kuuluva Niinisalon varuskunta. Järjestäjien teema oli kilpailla “Kuninkaan jalanjäljissä – 100 -vuotiaan itsenäisen Suomen jääkärihengessä.” Niinisalossa olikin saatu aikaan puitteiltaan ja maastoiltaan erinomainen kilpailu. Kilpailun ratamestarit, joista toinen oli Keski-Suomalainen Harri Mehto, onnistuivat luomaan erinomaisen suunnistusradan sisältäen paljon reitti vaihtoehtoja Niinisalon ja Jämin alueella. Reitin kokonaispituus linnuntietä oli tänä vuonna 81 kilometriä.
Joukkueen tärkein tehtävä on tuoda itse laadittu viesti Oltermannille. Viesti kuvaa sota-aikaista tilannetta jossa joukonkomentajalle tai päällikölle on saatava taisteluihin liittyvä tärkeä tieto eteenpäin. Koska kyseessä on Puolustusvoimien kilpailu, hiihdetään se SA-varustuksessa. Varustukseen kuuluvat Puolustusvoimien palveluskäytössä olevat sukset, sauvat, kumisaappaat ja lumipuku. Hiihtäjän selässä on rynnäkkökivääri, johon on kiinnitetty viestiputkilo sekä emit-kortti rastienleimaamista varten.
Kilpailu alkaa reitin tiedustelulla
Oltermannin hiihto kilpaillaan kaksitoista henkeä sisältävin joukkuein. Lisäksi mukana tulee olla kaksi kuljettajaa ja huoltaja. Kolmipäiväinen tapahtuma alkoi kilpailupuhuttelulla ensimmäisen päivän iltana. Puhuttelun jälkeen seurasi tiivis reitinsuunnitteluvaihe, jossa joukkue suunnitteli viestin vaihtopaikat sekä mahdollisimman nopean hiihtoreitin. Tänä vuonna reitillä oli yhdeksän suunnistusrastia. Lyhyiden yöunien jälkeen alkoi tiedustelupäivä. Joukkueen hiihtäjät jaettiin kahteen nelivetoiseen henkilöpakettiautoon jotka starttasivat Niinisalon varuskunnasta heti kahdeksan jälkeen. Tarkoituksena oli tiedustella illalla suunnitellut hiihtoparien reitit ja löytää sieltä mahdollisimman nopeakulkuiset tiet, polut sekä selvittää maaston peitteisyys ja hiihtokelpoisuus. Tiedustelua tehdään sekä ajaen että hiihtämällä metsäiset osuudet. Ideana on hiihtää ja merkitä itselle valmis latu ja reitti tulevan yön kilpailuun.
Viesti käynnistyy kello 21:00
Tiedusteluvaihe päättyi puoli kahdeksalta, jolloin kaikkien ajoneuvojen oli oltava kilpailukeskuksessa. Hiihtoparit oli jätetty reitin varrella sijaitseviin majapaikkoihin. Oltermannin perinteeseen kuuluu lisäksi että odottaessaan viestin saapumista omalle vaihtopaikalle, hiihtopari voi pyytää tilapäismajoitusta reitinvarren taloista. Joukkueemme kaksi hiihtoparia pääsikin maatila majoitukseen, muiden nukkuessa järjestäjien varaamien majoitustilojen lattioilla.
Edellisenä yönä alkanut ja koko tiedustelupäivän ajan jatkunut runsas lumisade toi oman lisämausteensa kilpailulle. Päivällä hiihdetyt ladut ja reitit umpeutuivat illan aikana. Nopeimman reitin valitseminen alkoi tuottaa päänvaivaa. Lunta satoi kaikkiaan noin viisitoista senttiä, tuoden myös tarvittavan lisän ohueen lumipeitteeseen. Kun kaikki oli valmista kajahti pienoistykki Niinisalon varuskunnan paraatikentällä tasan kello kaksikymmentäyksi. Kaksikymmentä joukkuetta säntäsi matkaan. Joukkueet oli jaettu kahteen sarjaan, kymmeneen varusmiesjoukkueeseen sekä kymmeneen reserviläisjoukkueeseen.
Kilpailu eteni kovaa vauhtia etupäässä teitä ja järvenselkiä pitkin kohti Jämijärven keskustaa. Ensimmäisen rastivälin pituus oli noin neljätoista kilometriä. Joukkueemme ensimmäinen vaihto tapahtui Jämin hiihtokeskuksella ja osuuden pituudeksi muodostui kaksikymmentä kilometriä. Toinen rastiväli eteni Jämin keskustasta Kaakkoon ja sillä oli pituutta noin kaksikymmentäviisi kilometriä. Useista reittivaihtoehdoista ja hiihtovauhdin eroista johtuen hiihtäjien letka hajosi jo alkumatkasta. Aseisiin kiinnitetyn gps-paikantimen avulla oli kilpailun etenemistä hyvä seurata internetin välityksellä.
Yön pimeydessä kohti välimaalia
Viesti eteni otsalamppujen valossa rastilta ja vaihtopaikalta toiselle. Kärkijoukkueiden kokeneet kilpahiihtäjät kävivät tiukkaa taistelua mitalisijoituksista. Reserviläiset osoittivat kovaa kuntoa ja osaamista jättäen mm. Kainuun Prikaatin urheilukoulun varusmiesjoukkueen kauas taakse. Keski-Suomen joukkue eteni määrätietoisesti ilman suurempia suunnistusvirheitä. Hyvillä reitin valinnoilla onnistuttiin myös ohituksiin yön aikana. Aamun sarastaessa viesti lähestyi Jämikeskuksessa sijaitsevaa välimaalia, minne joukkueemme saapui yhdeksän tunnin hiihdon jälkeen. Tässä vaiheessa seurasi parin tunnin tauko ennen kaksikymmentä kilometriä pitkää loppuosuutta eli pikataivalta.
Pikataipale päätti viestin
Johtava joukkue starttasi pikataipaleelle kello seitsemän kolmekymmentä. Neljä tunnin sisällä johtavasta joukkueesta välimaaliin saapunutta joukkuetta lähti matkaan syntyneillä aikaeroilla. Loput kuusitoista joukkuetta muodostivat yhteislähdön jonka lähtölaukaus annettiin puoli yhdeksältä. Alkoi hurja hiihto kohti maalia ja kunniaa. Suur-Savon reserviläisten johtava joukkue käytti ensimmäiseen neljän kilometrin rasti-väliin vain neljätoista minuuttia, mikä kuvaa hyvin kovimpien hiihtäjien vauhtia. Kovilla tieosuuksilla parhaat hiihtävät palvelussuksillakin vapaalla tyylillä. Kymmenen kilometriä ennen maalia suoritimme viimeisen vaihdon ja joukkueen johtaja yliluutnantti Mika Pakkanen pääsi matkaan. Oltermannin sääntöjen mukaan joukkuetta johtava upseeri saa kunnian toimia ankkurina yksin hiihtäen.
Viesti Oltermannille – tehtävä suoritettu
Heti maaliintulon ja Keski-Suomen maakuntalaulun jälkeen ankkurimme avasi rynnäkkökivääriin kiinnitetyn viestiputken ja luki Oltermannille etukäteen laaditun viestin. Tänä vuonna toimme viestinä tilannetiedo-tuksen Keski-Suomen reserviläisten toimintavalmiudesta. Viesti päätössanat kuuluivat: “Keski-Suomen reservin joukot toimintavalmiina satavuotiaan Isänmaan puolustamiseen kaikissa olosuhteissa maalla, vesillä ja ilmassa.”
Kuvassa loukkueen ankkuri Mika Pakkanen luki viestin Oltermannille. Taustalla Keski-Suomen joukkue vasemmalta lukien: Jarkko Pynnönen (kuljettaja), Jere Luostarinen, Petri Rusanen, Antti Laatikainen, Jesse Väisänen, Mikko Ruuska, Pertti Anttinen (huoltaja), Janne Jukarainen (varamies), Perttu Hietanen, Juha Väisänen, Petri Åberg (kuljettaja), Panu Heikkinen ja Mikko Liljeroos. Kuvasta puuttuu Emma Frost, joka oli koko kilpailujen ainoa naishiihtäjä.
Kaikki joukkueet kokoontuivat vielä arvokkaaseen palkintojenjako tilaisuuteen. Molemmissa sarjoissa palkittiin kolme parasta joukkuetta ja voittajajoukkueille luovutettiin kiertopalkintona kulkeva Olterman-ninsauva. Tämän lisäksi palkittiin pienoissauvalla kaikki kymmenen kertaa viestiin osallistuneet henkilöt.
Keski-Suomen joukkueen henki oli erinomainen.
Kilpailu käytiin sopivasti tosissaan ja samalla hurttia huumoria runsaasti viljellen.
Joukkuekuvassa ylärivi vasemmalta:
Mikko Liljeroos, Pertti Anttinen, Antti Laatikainen, Juha Väisänen, Mikko Ruuska, Petri Åberg, Emma Frost, Panu Heikkinen, Jesse Väisänen
Alarivi vasemmalta:
Jarkko Pynnönen, Janne Jukarainen, Petri Rusanen, Mika Pakkanen, Perttu Hietanen, Jere Luostarinen
Teksti: Perttu Hietanen
Kuvien käyttölupa Puolustusvoimat, kuvaaja Merja Hämäläinen.
Viestin kulkua pääsi seuraamaan gps-seurannalla, joka on edelleen nähtävissä osoitteessa www.gpsseuranta.net.