Kaatuneitten muistopäivänä, toukokuun kolmantena sunnuntaina muistettiin viime sodissamme kaatuneita laskemalla seppeleet Jyväskylän Vanhan hautausmaan sankarihautausmaalla ja Korpilahdella, missä seppeleet laskettiin sankaripatsaan lisäksi Luokkasodan muistomerkille ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille.
Sankarivainajien muiston vaalimisessa kaupungin reserviläisten panos on vahva. Jyväskylässä järjestelyistä vastasi Jyväskylän Reserviupseerit ry ja Korpilahdella Korpilahden Reserviupseerikerho ry ja Korpilahden Reserviläiset ry.
Kaatuneitten muistopäivällä on pitkä perinne. Aloite päivästä tehtiin 12.4.1940 Piispainkokouksessa, jossa esitettiin suru- ja muistojumalanpalveluksen pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi sunnuntaina 19.5.1940 kaikissa Suomen kirkoissa.
Kuultuaan tästä ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn, ettei vapaussodan päättymisen muistopäivää 16. toukokuuta enää vietetä sotaväen lippujuhlana vaan toukokuun kolmatta sunnuntaita on vietettävä ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Näin Mannerheim halusi korostaa kansakunnan yhtenäisyyttä ja eheyttä.
Suomen itsenäisyys oli sotien sukupolvelle kallis ja arvokas. Sankarihautausmaa muistuttaa meitä heidän uhrivalmiudestaan. He antoivat kalleimpansa, oman henkensä, jotta jälkipolvilla olisi tulevaisuus vapaassa maassa. Heidän muistonsa on ikuinen. Ragnar Nyholmin sanoin ”Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden, lie kaikki mi’ jäljellä on.”
Teksti: Matti Hyvärinen
Kuvat Korpilahdelta ja Jyväskylästä: Juha Hyvärinen
Kuva Muuramesta: Kaisa Lintula