Keski-Suomen Reservialiupseerikerho perustettiin joulukuussa 1954, ja lauantaina 25.1.2025 oli aika juhlia yhdistyksen, nykyiseltä nimeltään Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry, 70-vuotista taivalta. Ravintola Priimuksen ovella Jyväskylässä juhlaväkeä olivat vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Juha Vimpari sekä 1. varapuheenjohtaja Jami Siukola.
Huomionosoituksensa 70-vuotiaalle yhdistykselle toivat Keski-Suomen reservipiirit, Reserviläisurheiluliitto, Ilmasotakoulu, Jyväskylän Sotaveteraanit sekä Jyväskylän Maanpuolustusnaiset.
Juhlapuheen piti Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Matti Anttila. Hän muistutti, että Suomessa on n. 900 000 koulutettua reserviläistä, ja reserviläisyhdistykset ovat mahdollistaneet aktiivisille reserviläisille taitojen ylläpidon ja osaamisen kehittämisen. Hän kehotti Jyväskylän reserviläisiä jatkamaan samaan hyvään malliin ja kiitti myös veteraanien eteen tehdystä työstä.
Ansioituneita jäseniä palkittiin hopeisin ja pronssisin ansiomitalein. Reserviläisliiton hopeisen ansiomitalin saivat Olli Luukas, Timo Kuitunen ja Tero Häkkinen; pronssisen ansiomitalin sai Mikael Hamo. Reserviläisurheiluliiton hopeisen ansiomitalin sai Kari Laitinen; pronssisen ansiomitalin sai Jami Siukola.




Toiminta on muuttunut ja kehittynyt vuosikymmenten varrella
Juha Vimpari kertoi reserviläistoiminnan historiasta Jyväskylässä. 1940-luvun loppu ja 1950-luvun alku olivat Suomessa poliittisesti epävarmaa aikaa, joten Keski-Suomen Reservialiupseerikerho perustettiin vasta joulukuun lopussa vuonna 1954. Heti seuraavana vuonna yhdistyksen nimi muutettiin Jyväskylän Seudun Reservialiupseerit ry:ksi. Samoihin aikoihin reserviläistoiminta virisi muuallakin maakunnassa, ja uusia yhdistyksiä perustettiin eri kuntiin.
Tärkeimmät toimintamuodot olivat monenlainen liikunta sekä ammunta. Myös veteraanien avustaminen ja tukeminen oli osa toimintaa. Tähän tarkoitukseen kerättiin rahaa järjestämällä erilaisia pääsymaksullisia tapahtumia, esimerkiksi tanssiaisia. Veteraanien avustustoiminta laajeni 1990-luvulla, kun perustettiin niin kutsuttu talkootiimi, joka oli veteraanien auttamiseen keskittynyt joukko aktiivisia, pääasiassa Jyväskylän Reserviläisten jäseniä. Parhaimmillaan tähän tiimiin kuului noin 50 jäsentä, ja vielä nykyisinkin vajaa 20 henkilöä. Talkootiimiläiset ovat mm. tehneet polttopuita, lumitöitä sekä kodin ulkomaalausta veteraaneille.
Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti myös reserviläistoimintaan, kun sotilaallista koulutusta sai 1990-luvulta lähtien antaa myös puolustusvoimien ulkopuolella. Silloin havahduttiin myös siihen, että miehistö oli rajattu reserviläistoiminnan ulkopuolelle, koska yhdistys oli reservialiupseeriyhdistys. Nimi- ja sääntömuutos toteutettiin vuonna 1997, kun yhdistyksen nimeksi tuli nykyinen Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry, ja jäsenyys oli mahdollinen myös miehistön arvon omaaville reserviläisille.
Uuden vuosituhannen alussa työnjako reserviläisjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n kanssa selkiintyi, kun MPK:n tehtäväksi tuli sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen järjestäminen yhdessä puolustusvoimien kanssa, ja reserviläisyhdistykset keskittyivät ampumatoimintaan sekä liikuntaan. Yhteiskunnan yleinen asenne oli muuttunut pitkälti myönteiseksi vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle, mikä edesauttoi jäsenmäärän kasvua.
Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana Jyväskylän Seudun Reserviläisten jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi, ja se on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa ollen nyt 815. Naisia ja nuoria miehiä on tullut lisää, joten pelkoa ”ukkoutumisesta” ei ainakaan tällä hetkellä ole.
Ammunta on nykyisin suosituin toimintamuoto, sen jälkeen tulee kunnon ja kenttäkelpoisuuden vahvistaminen erilaisten liikuntamuotojen kautta. Uutena lajina Jyväskylään on rantautunut military crosstraining.
Uusi toimintamuoto on varautuminen ja valmius, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi muutaman viime vuoden aikana kiristyneen turvallisuustilanteen johdosta. Jyväskylä Reserviläiset ovat mukana Keski-Suomen reservipiirien valmius- ja varautumistoimikunnassa, jonka sihteeri on Juha Vimpari.
Reserviläisten osuutta varautumisessa kiitti myös Jyväskylän kaupungin turvallisuuspäällikkö Liina Kuusela, joka toi tervehdyksensä juhlaan. Hän sanoi, että kunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille lakisääteiset palvelut kaikissa oloissa, mutta poikkeusoloissa se olisi vaikeaa pelkän palkatun henkilökunnan voimin, joten vapaaehtoisilla reserviläisillä on oma roolinsa myös tässä. Lopuksi Kuusela totesi toivovansa tämän tärkeän sidosryhmätyön jatkuvan ja tiivistyvän tulevaisuudessa.



Teksti ja kuvat: Juha Hyvärinen