Hallin varuskunnan ja Ilmavoimien Teknillisen koulun 41-vuotinen tarina on koottu kansiin vähän kuin varuskunnan lakkauttamisen päätepisteeksi. Halli oli hetken aikaa Ilmavoimien näyteikkuna. Mikko Elon Ilmavoimien Teknillinen koulun historiikki ”Hallin aika 1972-2013”, Tampere 2013. 160 s.
Ilmavoimien lentoteknillinen koulutus oli hakenut pysyvää sijaansa perustamisestaan lähtien. Sodan jälkeen koulu määrättiin Kauhavalle, mutta jo tuolloin uumoiltiin paikan olevan väliaikainen. Halli tuli kuvioihin jo 1940-luvulla muutaman vaihtoehdon kanssa.
Vuonna 1962 koulu perustettiin itsenäiseksi joukko-osastoksi ja päätettiin siirtää Halliin, koska Kauhavalla oli ahdasta, sotilasilmailu kehittyi voimakkaasti ja Hallissa oli lentokenttä, lentoyksikkö ja Valtion lentokonetehdas. Halli oli koulun kuudes toimipaikka.
Sen jälkeen kaikki ei käynytkään nopeasti. Varuskunnan rakentaminen alkoi vuonna 1965, edistyi hitaasti ankeissa siirtotyömaaoloissa ja tipoittaisessa rahoituksessa. Nykyaikainen koulurakennus piti tehdä kahdessa vaiheessa, mutta toinen puolikas ei valmistunut koskaan. Ei liioin esikunta, joka jäi kasarmirakennukseen.
Rakentaminen oli hidasta
Koulun toiminnot siirtyivät osittain Kauhavalta vuonna 1972, mutta ensimmäiset oppitunnit uusissa tiloissa pidettiin vasta vuonna 1976 ja viimeiset rakennustyöt ampumaratoineen venyivät 1980-luvun puolelle.Ainahan valtiolla rahapula on, mutta eipä tämä mikään tehokkuuden riemuvoitto ollut.
Kuoreveden kunnalle varuskunta oli lottopotin veroinen. Koulun toimintaa, varuskunnan tapahtumia sekä perinteitä kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi. Koulu oli moderni teknillinen oppilaitos, josta 1990-luvulla tuli koko puolustusvoimien näyteikkuna muun muassa Hawk- ja Hornet –projektien takia. Hornetien myötä koko varuskunta ympäröitiin aidalla ja sotilaspoliisikoulutus laajentui.
Kirjassa ei kuitenkaan kerrota surkuhupaisaa paloautoepisodia. Jenkkien mielestä Hallissa ei ollut vaatimukset täyttävää lentokenttäpaloautoa. Niinpä se piti ostaa Yhdysvalloista. Rohjake täytti muotovaatimukset, mutta käytännössä sillä ei tehnyt mitään. Ajaminen oli jopa vaarallista vehkeen onnettomien jarrujen takia.
1990-luku oli kultakausi
Varuskunnan näyteikkunapuolesta kertovat myös varusmiesten liikuntakoulutushanke ja menestykset Innoint-kilpailuissa. Ensimmäisten naisten varusmiespalvelusta Hallissa seurattiin tarkoin. Varusmiesten määräkin oli Ilmavoimien saapumiserien suurin ja huippua koko puolustusvoimien mitassa. 2000-luvulla iski sitten kouluttajapula, joka johti varusmiesten vähentämiseenkin.Koulun siirtopohdiskelut nousivat hetkeksi esiin jo vuonna 1993, uudelleen 2009 ja lopullisesti puolustusvoimien uudistuksen ja säästöjen takia vuonna 2011. Kasarmitkaan eivät enää vastanneet nykyaika ja investointitarvekin oli iso.
Ympäröivässä yhteisössä ei etukäteen osattu huolta kantaa, koska varuskunnan uskottiin olevan vahvoilla. Toisin kävi, pieni ydintoiminta oli helppo heittää ison Ilmasotakoulun yhteyteen, josta saadaan myös tukipalvelut. Teknillisen koulun lippu laskettiin Hallissa viimeisen kerran vuoden 2013 viimeisenä päivänä.
Pian selvisi, että lakkautus ei toisikaan kaikkia arvioituja säästöjä, Patrian tehtaiden takia tarvitaan edelleen lentokenttää, mikä tuo maksuja Ilmavoimille eikä teknillinen opetus sopinutkaan Tikkakoskella vapautuviin tiloihin vaan piti rakentaa uudet.
Hannu Karjalainen