Keski-Suomen museon Asekätkentää pahimman varalle -kesänäyttely pyrkii esittelemään asekätkennän vaiheita lähtien valtakunnallisen organisaation muodostamisesta sodan päätyttyä ja päätyen kätköjen purkamisiin ja oikeudessa annettuihin tuomioihin. Näyttelyyn on saatu runsaasti aiemmin tuntematonta dokumenttiaineistoa, kätköissä ollutta aseistusta ja muuta esineistöä, valokuvia ja piirroksia.
Maanlaajuinen asekätkentäorganisaatio
Jatkosodan päätyttyä tapahtumat niin Suomen omilla rajoilla kuin ulkomailla antoivat aiheen olettaa, että sopimuskumppani Neuvostoliittoon ei voitu täysin luottaa. Pääesikunnan piirissä virisi ajatus maanlaajuisen organisaation muodostamisesta aseiden kätkemistä varten. Nopeasti organisoidun ja toteutetun järjestelmän puitteissa kätkettiin kuhunkin maamme 33:een suojeluskuntapiiriin jalkaväkipataljoonan tarvitsema kevyt aseistus. Uskottiin, että n. 35 000 sotilaan ja kätköistä helposti esiin saatavan aseistuksen voimin pystyttäisiin toteuttamaan liikekannallepano mahdollisen vihollisen intervention varalta sekä sitomaan vihollisen joukot sissisotaa käyden.
Salaisen asekätkentäoperaation organisoijiksi valikoitui eteviksi osoittautunutta upseeristoa ja sen käytännön toteuttajiksi luotettaviksi tunnettuja reservinupseereita ja paikallisia toimijoita. Niin päämajasta johdetun asekätkentäorganisaation kuin monien siihen kuulumattomien yksittäisten asekätköjen on perustellusti sanottu vaikuttaneen siihen, ettei Suomeen kohdistuneita valloitustoimia toteutettu.
Asekätköt paljastuvat
Pian sen jälkeen kun aseiden kätkeminen oli loppuvuodesta 1944 pääosin saatu toteutetuksi, alkoi julkisuuteen ja viranomaisille tihkua niistä jo tietoja. Nopeasti muuttuneissa poliittisissa olosuhteissa alettiin pian tämän jälkeen harkita kätköjen purkamista ja materiaalin toimittamista armeijan varikoihin. Sen jälkeen kun Oulussa oli ilmiannon myötä koko asekätkentäorganisaatio tullut viranomaisten tietoon, kiirehdittiin kätköjen purkamista yhdessä viranomaisten kanssa.
Asekätkentäorganisaation aivan odotetusti paljastuttua, herätti se Liittoutuneiden Valvontakomissiossa aluksi suurta huomiota. Valvontakomission kiinnostus kuitenkin laimeni, kun huomattiin, että hanke oli varsin tavanomainen sotilaalliseen varautumiseen liittyvä ilmiö. Joka tapauksessa Moskovassa havainnoitiin hyvin tarkasti asekätkennän strateginen vaikutus ja tarkistettiin myös edellytyksiä maan miehittämisen suhteen.
Asekätkijät syytteeseen
Vaalivoiton saanut äärivasemmisto pyrki haltuunsa ottamansa Valtiollisen Poliisin eli Valpon toimesta asettamaan asekätkijöitä syytteeseen. Etenkin äärivasemmistoon kuuluvat tehtailivat satamäärin useimmiten pelkkiin huhuihin perustuvia ilmiantoja asekätkijöistä – jopa puolueorganisaatiota hyväksikäyttäen. Poliittisten spekulanttien irtiotot epävarmassa valtiollisessa tilanteessa eivät myöskään olleet omiaan helpottamaan objektiivista suhtautumista asiaan.
Asetettaessa asekätkijöitä syytteeseen muodostui hankaluudeksi se, että Suomen laissa ei ollut kohtaa minkä mukaan heidät oli tuomittava. Tämän vuoksi joutui eduskunta, ulkopoliittinen tilanne huomioon ottaen, säätämään tammikuussa 1947 taannehtivan lain, jolla syytetyt voitaisiin tuomita. Pohjoismaiden laajimmaksi paisuneessa oikeusjutussa 1488 henkilöä tuomittiin vankeuteen. Asekätkentäjuttu oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että usein mielivaltaisesti toimiva Valpo menetti uskottavuuttaan ja lopulta lakkautettiin. Prosessi herättää omalta osaltaan pohtimaan sitä kuinka Suomi pystyi säilyttämään oikeusvaltion asemansa, parlamentaarisen toimivuutensa ja alueellisen koskemattomuutensa läpi sodanjälkeisten ulkoisten ja sisäisten uhkien.
Keski-Suomen museo on päivisin avoinna ti-su klo 11.00 -18.00. Perjantai on kävijöille ilmainen päivä kaikkiin museon näyttelyihin. Kannustan reservipiiren yhdistyksiä kokoamaan jäseniään näyttelyvierailuille. Intendentti Erkki Fredriksonin johdetulla näyttelykierroksella kävijät kuulevat keskisuomalaisiin kätkijöihin kytkeytyviä yksityiskohtia, onhan hänellä kytkös asekätkentään osallistuneen isänsä Eero Fredriksonin kautta.
Lisätietoja:
intendentti
Erkki Fredrikson
014 266 4354
erkki.fredrikson(at)jkl.fi