Keurusseudun reserviupseerit ry järjesti tiistaina tilaisuuden, jossa professori, eversti evp Pekka Visuri luennoi maailman muutoksista ja niiden vaikutuksista turvallisuuspolitiikkaan. Myös Suomen puolustusta sivuttiin esitelmän loppuvaiheessa. ”Jotta voisi katsoa turvallisuuspolitiikkaa tulevaisuuteen on otettava kunnon aikajana aiemmin tapahtuneeseen, jolla on edelleen vaikutusta nykyiseen maailmaan”, kiteytti Visuri oman sanomansa luentonsa alussa. Tilaisuuteen osallistui reilut 100 kuulijaa.
Yleisö sai nähdä ja kuulla Euroopan tilanteesta aina 1700-luvun tapahtumista viime päivien pääuutisia tuottaneen Ukrainain tilanteeseen. ”Kovia otteita puolin ja toisin Kiovassa”- tyyppiset uutisotsikot ovat olleet arkipäivää. Se sai luennoitsijan toteamaan: ”Tämän filmin olen nähnyt jo Jugoslaviassa 1990-luvulla”. Pekka Visuri halusi muistuttaa siitä, että kriisejä ei voi kukaan ennustaa tarkasti, mutta kun niitä tarkastellaan jälkeenpäin, on niissä havaittavissa samanlaisia piirteitä yli vuosisatojen. Lisäksi kuultiin luottamuksesta Euroopan unioniin, katsauksia ajankohtaisiin vakoilutapauksiin, kylmän sodan aikaisiin pommikonereitteihin Suomen ilmatilan yli, tapahtumia Suomen käymistä sodista, Mannerheimin, Päämajan ja tasavallan presidentti Risto Rytin välisestä toiminnasta vuonna 1944.
Ukkosilma Suomen pelastajana
Visurin mukaan Karjalan kannaksen puolustusta oli pitänyt ryhtyä vahvistamaan jo silloin kun saksalaiset olivat murtaneet Leningradin saarron ja vetäytyneet Narvan linjalle. Tämän takia Karjalan kannas avautui hyökkääjälle. – Itärintamanne on kuin parveke, todettiin saksalaisten sodan johdossa vuoden 1943 puolella.
Taistelujen melskeessä kesäkuussa 1944 jouduttiin sitten siirtämään itä-Karjalasta apuvoimia Karjalan kannakselle viime hetkillä. Puna-armeijalla oli 600 pommikonetta valmiina iskemään Viipurin seudulle samaan aikaan, mutta onneksi voimakas ukkosilma iski väliin ja lentoja ei voitu suorittaa. Se pelasti joukkojemme siirrot tuholta. Muuten Leningradin rintaman hyökkäys eteni suunnitelman mukaan ja 10 päivässä se valtasi Viipurin. Jatkossa Viipuri-Vuoksen linjan pitäminen oli ehtona saksalaisten aseavun saamiselle. Sillä oli kesäkuun loppupuolella iso merkitys Suomelle niin, että mm. Tali-Ihantalan taistelussa onnistuttiin hyökkääjä torjumaan.
Suomi pärjää jatkossakin
Suomi on selvinnyt jatkosodan kurimuksesta ja kylmän sodan aikaisista uhkakuvista. 1960-luvulla luotiin alueellinen puolustusjärjestelmä, jolla saavutettiin puolustukselle uskottavuutta.
– Nykypäivinä se on saanut uuden muodon, mutta edelleen meillä on suorituskykyä, totesi Visuri. Suomen on jatkossakin itse huolehdittava alueensa puolustuksesta ja pieni kritiikin siemen oli havaittavissa luennoitsijan mielipiteestä johtamisjärjestelmämme uudistamista sekä varuskuntaverkon karsimista kohtaan.