Maaliskuun 11. päivän iltana kynttilöin ja ulkotulin merkitty reitti johdatteli hartausväen Viitasaaren kirkon pihamaalta Keitele-järven rantaan. Hartauspaikalla räiskyvät tervastulet loivat valoa ja tunnelmaa hämärtyvässä illassa. Tulien taustalla näkyi järven selkä hämärän valkoisena hohtaen, pilvettömällä taivaalla tuikki muutama illan ensimmäinen tähti: siinä oli hartausväelle ihastuttava luonnon alttaritaulu.
Kenttähartauden piti pastori Mervi Mähönen, jonka puheesta kumpusi kiitollisuus Luojallemme itsenäisestä isänmaasta ja sen puhtaasta luonnosta. Talvisodan päättymisestä oli kulunut kahta päivää vaille 72 vuotta. Yhteisessä rukouksessa hartausväki muisteli kiitollisena veteraanisukupolven ponnisteluja maamme itsenäisyyden turvaamisessa. Tutut virret kaikuivat kauniisti järven rannalla. Virren 581 ensimmäisen säkeistön sanat kertoivat oivallisesti veisaajien tuntoja hartauden päätyttyä.
Kiitos, Jumalamme
kun annoit kauniin maan,
annoit jylhät metsät,
loit vedet virtaamaan.
Kiitos sisukkaasta
työstä isien,
kiitos isänmaasta
ja kohtaloista sen.
Kenttähartauden järjestelyistä vastasivat Viitasaaren seurakunta ja Viitasaaren reserviupseerit.
Kari Hämäläinen pj