Tiedotustilaisuudet puolustusvoimauudistuksesta on kuultu 8.2.201 Keski-Suomessakin. Allekirjoittanut oli kuulemassa prkenr Juhani Kääriäisen suusta sidosryhmille suunnatun tiedotustilaisuuden Keuruulla Pioneerirykmentissä. Paikkalla olivat mm. Keuruun kaupungin ja molempien reservijärjestöjen sekä MPK:n K-S Kotu -yksikön toimijat. Prkenr Kääriäinen kommentoi esityksensä alkuun ”nyt olisin kaikkein mieluimmin jossainkin muulla, mutta toimeksiannetut tehtävät on hoidettava”. Ilmeet olivat vakavat 1.3.2012 reserviin jäävällä Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajalla ja pioneeritarkastaja eversti Harri Kauppisella.
Matkalla Pioneerirykmenttiin kuultiin autoradiosta puolustuministeri Wallinin ja puolustusvoimien komentajan esitykset uudistuksesta. Sama tiedotustilaisuus oli näkynyt PionR:n elokuvasalissa henkilökunnalle. Tilaisuudesta poistuvan väen ilmeet olivat vakavat. Työpaikka oli päätetty lopettaa Keuruulla.
Pv-uudistuksessa oli päätetty lopettaa 2/3 Keski-Suomen varuskunnista. Punainen rasti on IlmavTK:n ja PionR:n päällä. Jäljelle jäävät Luonetjärven varuskunta ja Keski-Suomen Aluetoimisto, joiden merkitys kasvaa monessa mielessä. Jos ajattelemme positiivisesti – jää kuitenkin liittymäpinta puolustusvoimiin.
Tulevaisuuden pohdintaa on ennenaikaista tehdä reservipiirien verkkosivuilla. Pioneerirykmentin tiedotutilaisuuden vapaa sana-osassa heiteltiin varsin villejä ajatuksia varuskunnan alueen tulevaisuudesta. Aika näyttää mitä Keuruun ja Hallin varuskuntien kiinteistöjen ja maanalueiden omistaja Senaatti-kiinteistöt suunnittelee uusiokäytöksi.
Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ajatuksia pv-uudistuksesta voit tutkia osoitteessa defmin.fi/mts. Googlessa hakusana pv-uudistus antaa viljalti luettavaksi kitkeriäkin kannanottoja.
Alla oleva kursivoitu teksti on allekirjoittajien lausumaa puolustusvoimauudistuksesta. Muutoksien pyörteissä KariL tj
*******************************************************************************
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen on tänään kertonut miten puolustusvoimia kehitetään lähivuosina. Suomen keskeisimmät maanpuolustusjärjestöt Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto pitävät uudistusta lähtökohdiltaan ymmärrettävänä ja ilmeisen väistämättömänä. Järjestöt kuitenkin korostavat, että uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia varusmiesten ja reserviläisten riittävästä koulutuksesta sekä puolustuksemme uskottavuudesta.
Suomen puolustusratkaisu perustuu yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvään suureen reserviin, josta muodostetaan valmiutta kohotettaessa sodan ajan joukkoja. Näiden joukkojen vahvuuden pienentäminen nyt esitettyyn 230.000 sotilaaseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että yhä useampi koulutettu reserviläinen jäisi ilman sodan ajan sijoitusta. Tällä on negatiivinen vaikutus reserviläisten maanpuolustustahtoon. Positiivista ehdotuksessa ovat tavoitteet kertausharjoitusten laadun parantamiseksi sekä sotilasosaamisen ja vapaaehtoisuuden nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi. Tämä on mahdollista erityisesti uusissapaikallisjoukoissa, joiden kehittämiseen on löydettävä riittävät taloudelliset resurssit.
Esitetty kertausharjoitusten määrä, 18.000 reserviläistä vuositasolla, on riittämätön, vaikka sodan ajan joukkoja supistettaisiinkin nyt esitetyllä tavalla. Todellinen, vuosittainen koulutustarve on noin 45.000 reserviläistä, jolloin jokainen sijoitettu reserviläinen osallistuisi kertausharjoitukseen kerran viidessä vuodessa.
Kuluvana vuonna kertausharjoituksiin kutsutaan vain kaksituhatta reserviläistä. Maanpuolustuskiltojen liitto, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto pitävät määrää aivan liian pienenä ja vaativat, että jo ensi vuodesta alkaen kertausharjoituksiin kutsutaan taas vähintään 25.000 reserviläistä vuositasolla.
Maanpuolustusjärjestöt muistuttavat, että kotimaan puolustus on puolustusvoimien tärkein tehtävä, josta tulee kaikissa olosuhteissa pitää huolta. Kansainvälinen kriisinhallinta tukee tätä tehtävää, mutta ei yksinään riitä reservin osaamisen ylläpitämisessä. Tähän tarvitaan laajamittaista kertausharjoituskoulutusta.
Nyt julkisuuteen tulleeseen puolustusvoimauudistuksen kuuluu myös kuuden joukko-osaston lakkauttaminen. Maanpuolustusjärjestöt pitävät lakkautettavien joukko-osastojen määrää suurena ja katsovat, että lakkautusten myötä pidentyvät palvelus- ja lomamatkat vähentävät nuorten motiivia suorittaa varusmiespalvelus.
Maanpuolustusjärjestöt vaativat, että varuskuntia lakkautettaessa turvataan vapaaehtoisten maanpuolustustyön ja -koulutuksen toimintaedellytykset. Lakkautettavien varuskuntien ampumaradat tulee säilyttää reserviläisten käytössä. Lisäksi jokaiseen maakuntaan tulee varastoida vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa tarvittavaa koulutusmateriaalia.
Lisäksi järjestöt edellyttävät, että paikallispuolustuksemme vahvistamiseksi suunnitelluista paikallisjoukoista tehdään päätökset mahdollisimman pikaisesti. Joukkojen toiminnan ja rekrytoinnin suunnittelussa tulee hyödyntää keskeisten maanpuolustusjärjestöjen osaamista sekä jäsenistöä.
Hallitus tarkastelee valtion taloudellista tilaa lähiviikkoina. Puolustusbudjettiin on jo tehty liki kymmenen prosentin leikkaukset. Maanpuolustusjärjestöt katsovat, että puolustusbudjettia ei ole enää mahdollista supistaa ilman, että puolustuksemme uskottavuus heikkenee. Järjestöt pitävät kohtuuttomana, jos reserviläisten sotilaallisen osaamisen ylläpitäminen jätetään kokonaan vapaaehtoistoiminnan varaan. Suomen suurimmat ja keskeisimmät maanpuolustusjärjestöt vetoavat nyt maan hallitukseen, jotta se varmistaisi sodan ajan joukkojen kertausharjoitusten palauttamisen edes tyydyttävälle tasolle.
Suomen Reserviupseeriliitossa (perustettu 1931) on noin 28.000 jäsentä, Reserviläisliitossa (perustettu 1955) noin 36.000 ja Maanpuolustuskiltojen liitossa (perustettu 1963) noin 18.500 henkilöjäsentä.
Lisätietoja asiasta antavat:
Puheenjohtaja Mika Hannula, Suomen Reserviupseeriliitto, puh. 0400 331 838
Puheenjohtaja Markku Pakkanen, Reserviläisliitto – Reservin aliupseeriliitto, puh. 050 5122 575
Puheenjohtaja Pauli Mikkola, Maanpuolustuskiltojen liitto, puh. 0400 409 469